25. lokakuuta 2012

Pepi matkasi mantelimaasta Suomeen 2001

Sisareni Auli Wahlbergin kirjoittama ja kuvittama lorukirja Mantelimaasta Suomeen kertoo espanjalaisesta Pepito-löytökoirasta ja tämän suomalaisista eläinystävistä. Loruissa tutustutaan kurjen liiketoimiin, sammakon ja hanhen kuorolauluun sekä sirkusnallen temppuihin. Saamme tietää myös, mitä tapahtuu, 
kun Mirri väsyy sillin makuun, ja kuinka käy hukkien köydenvedossa. Auli on kuvaamataidonopettaja, jonka kanssa julkaisimme yhdessä kirjan Kosketan eilistä 2006. Loppuunmyydyssä kirjassa on runojani höystetty Aulin maalauksilla.


Kuvassa Espanjan Fuengirolasta hylättynä löytynyt kirjan päähenkilö. Ihanin tuntemani seurakoira alkaa olla jo vanhus, mutta vielä vilkas ja pirteä. Se on useasti päässyt käymään isäntäväkensä kanssa myös entisessä kotimaassaan.

24. lokakuuta 2012

YK:n päivä: Unifemin äitiä muistellen

Tänään muistelen taas perinteisesti aikoja, jolloin järjestimme Ruovedellä YK:n päivän rauhanmarsseja ja -juhlia. Vuosia sitten emännöin jo eläkkeellä olleen YK:n apulaispääsihteeri Helvi Sipilän (k. 2009) vierailua Ruovedellä, kun hän kävi perustamassa sinne Unifemin paikallisyhdistyksen (United Nations Development Fund for Women). Huomaavainen vieraamme oli etukäteen ottanut selvää Ruoveden nähtävyyksistä. Kuvassa silloinen kirkkoherra Lauri Riihijärvi esittelee Sofia Magdalenan kirkon aarteita.


Kierroksen jälkeen illastimme rennoissa tunnelmissa puhellen niitä näitä. Helvi Sipilä kertoili tarinoita YK-vuosiltaan ja kehui kovasti entistä työtoveriaan Martti Ahtisaarta. Hän oli kuulemma hyvin arvostettu henkilö maailmalla. Suomessa häntä ei ainakaan kovin yleisesti silloin tunnettu. "Siitä miehestä kuullaan vielä", sanoi vieraamme. Eipä tainnut itsekään aavistaa puhuvansa tulevasta presidentistä ja Nobelin rauhan-palkinnon saajasta.
Helvi Sipilä oli välitön ja mukava persoona, jonka kanssa koko maailma tuli hyvin toimeen. Hän olisi ollut varmaan pettynyt, kun Suomi jäi YK:n turvaneuvoston ulkopuolelle. Tässä tietoa hänen lempilapsestaan:

http://www.unwomen.fi/historia


Ostamalla UNICEF-tuotteita
annat lapselle paremman tulevaisuuden.

Tee ostoksesi helposti verkkokaupassa:
http://www.unicef.fi/myynti.
Voit tutustua laajaan kortti- ja 
lahjatavaravalikoimaan ja tehdä tilauksesi.

20. lokakuuta 2012

Muisto Veikko Ahvenaiselta 15 vuoden takaa


Veikko Ahvenainen on suomalaisten rakastama harmonikkataiteilija, jonka konsertin järjestin Ruovedellä syyskuussa 1997. Hän suuntasi tämän jälkeen Amerikan-kiertueelle ja lähetti kiitoskortin Coloradosta 20.10.1997; tasan 15 vuotta sitten. Kortti pääsi kokoelmiini; onhan se mukava muisto virka-ajoiltani.

http://muistinmusiikkia.blogspot.fi/2012/10/muistoja-veikko-ahvenaiselta-15-vuoden.html

August III teki hyvän kaupan 1754

Taiteilijat, runoilijat ja säveltäjät tuntuvat saavan erityistä innoitusta siivekkäiltä ystäviltään. Heidät mainitaan melkein jokaisessa joululaulussa, kirkkomaalaukset ovat täynnä enkeleitä ja kirkkosävellyksissä voimme kuulla heidän sointuvaa kuorolauluaan.


Lapsuuden kiiltokuva on kaikille tuttu; jäljitelmä Rafaellon Sikstiiniläismadonnan enkelilapsesta, joka alkuperäisteoksessa seuraa ystävänsä kanssa tarkkaavaisesti, mitä yläpuolella tapahtuu. Jättiteos valmistui vuoden 1515 tienoilla Piacenzan Pyhän Sikstuksen kirkon alttaritauluksi. Vuonna 1754 Saksin vaaliruhtinas August III osti sen 20.000 dukaatilla, ja Madonna joutui Dresdenin taidemuseoon.
Minä ainakin uskon henkiolentoihin, kun näen, kuulen tai luen suurta taidetta; ilman heidän apuaan ei sellaisia teoksia luoda. Ja tämä on taivahan tosi!

13. lokakuuta 2012

Taitelijasetäni Lauri Autio

Löysin muutama vuosi sitten ABC-piirustuskoulun oppivihkon Ruovedeltä. 
Se lojui Ritoniemen talon (jossa Runeberg toimi kotiopettajana) sivurakennuksen tyhjällä ullakolla. Poimin sen talteen ja yllätyksekseni peukalopaikaksi avautui taiteilijasetäni oppilastöiden sivu. 
Lauri Autio syntyi 1915 Kymin Tiutisen saarella ja kuoli 52 vuotta sitten vain 45-vuotiaana. Valitettavasti hän ei ehtinyt saada laajempaa valtakunnallista huomiota taiteilijana; synnyinseudullaan hänet kyllä tunnetaan ja monista kymiläiskodeista löytyykin setäni tuotantoa. Kotkan kaupunginkirjastoon on hankittu Lauri Aution maalaus "Kolkkalan kylä".


ABC-piirustuskoulun kirjasta: "Lauri Aution ilmeikäs
omakuva. Tämä taitava suoritus on saanut tunnustusta
ulkomaillakin." Akvarelli oik. on Vuorisaaresta. 

Lauri Autio maalasi maisemia luonnossa suoraan kankaalle - säällä kuin säällä. Kesäisin hän retkeili "seilipaatillaan" lähisaarissa ja ikuisti Kuutsalonkin taloja ja rantoja. Setäni oli monipuolisesti lahjakas ja opetteli muun muassa englannin ja ranskan kielet; kitaraakin hän soitti taitavasti.
Minä sain usein toimia temperamenttisen ja hauskan Lauri-sedän oppaana hänen vieraillessaan Helsingissä. Ihmettelin, kuinka nopeasti hän luonnosteli kaikkea näkemäänsä - huonekasveista ihmisiin. 

10. lokakuuta 2012

Aleksis Kivi: Kyllä minusta vielä puhutaan

Eräs kirjahyllyni luetuimmista kirjoista on Veijo Meren vuonna 1973 Otavan kustantamana ilmestynyt Aleksis Stenvallin elämä. Se on paras Kivi-elämäkerta, jonka olen lukenut.  Tohdin lainata tähän katkelman kirjan loppupuolelta Aleksis Kiven päivän kunniaksi:


"Tuusulan taiteilijasiirtolassa lapsuutensa viettänyt Antti Halonen kuuli seudun ihmisten muistoja Kivestä ja tallensi ne kirjaansa Taiteen juhlaa ja arkea. Sen mukaan nälän heikontama keppiinsä tukeutuva Kivi lähti usein liikkeelle veljensä mökistä. Albert väitti, ettei veli liikkunut ulkona, mitä nyt pari kertaa kuljeskeli mökin takana metsässä. Hän meni taloihin, joissa häneen oli suhtauduttu ystävällisesti. Hän tuli sisälle ääneti ja arastellen, istui oven suuhun penkille ja alkoi pyöritellä lakkiaan. Kaikki tiesivät, että Albert piti häntä suoranaisessa nälässä. Eräs sen aikaisista emännistä kertoi, että Kivi oli näille retkille lähtiessään tavallista valoisammalla päällä ja uskaltautui vaivattoman tuntuisesti ihmisten seuraan. Koskaan hän ei saanut kohtausta, alkanut huutaa ja valittaa. Hänen täytyi olla selvillä tilansa vaihteluista ja osata arvioida kuntonsa ja kestävyytensä. Kivi ilahtui kuin lapsi, kun hänelle tarjottiin kahvia. Sitä hän harvoin Albertin mökissä sai. Sai ainakin kerran, kun oli emännän nimipäivä. Kivi oli ihastellut kahvikuppia ja toivonut että saisi juoda siitä toistekin kahvia. Hän liikkui paljon sinä kesänä ja kävi kaukanakin. Hän myös jutteli, joskus jopa innokkaasti. Hän oli vakuuttanut: Kyllä minusta vielä puhutaan.
Kerran Kivi oli istunut Albertin mökin portailla ja sanonut: Kyllä ne hyvät herrat minulle laakereita kantavat, mutta ei niistä nälkä lähde." Alla postikortti Kiven kuolinmökistä kymmenien vuosien takaa ja valokuva viime vuodelta. Nykyisin se näyttää täysin erilaiselta ja pienemmältä.

9. lokakuuta 2012

Myönnytys: Iloinen joulupostinkantaja

Blogikaverini Matonkude sivusi jo joulua. Mikäs siinä. Ainahan se vain aikaisemmin tuntuu tulevan. Telkkarissa on kaksi jouluun viittaavaa mainosta ja postiluukusta tipahti ihka ensimmäinen joulukatalogi; tällä kertaa kilvan voitti Jotex-niminen ruotsalainen postimyyntitalo.
Itse alan laitella joulua ensimmäisenä adventtina ja siivoan odotetun vieraan ulos jo ennen loppiaista. Kaupallinen joulu on tietenkin monille tarpeellinen.

Minun myönnytykseni joulun varas-lähdölle ovat aidot kynttilät, joita polttelen pimeän tultua, mutta en vahingossakaan punaisia ennen joulukuuta. Jouluostokset teen aina viime tipassa ja ilman suunnitelmia.


Avaan nyt oman joulublogikauteni julkaisemalla amerikkalaisen Hallmarkin tuotantoa olevan iloisen kortin 1960-70 -luvulta (kuori on kadonnut). Taiteilija on USA:n arvostetuimpiin taiteilijoihin kuuluva Norman Rockwell. Kortin lähetti Floridaan muuttanut kummitätini. 
Jouluglögikausi taitaa jäädä avaamatta, löysin nimittäin ruokakomeron perukoilta viime joululta unohtuneen glögipullon, eikä ollut ensimmäinen kerta.

Tunnelmatuokio Kalelassa


Kirsti Gallen-Kallelan muistelma 
Ruoveden Kalelan tunnelmista

"Ensimmäisiin omakohtaisiin muistoihini liittyy isän kuva hänen seistessään ateljeessa maalaustelineen ääressä. Sikaarin tuoksu sekoittuu raikkaaseen öljyvärin ja tärpätin hajuun. Tämä tuoksu olikin kotimme olennaisin piirre ja se otti ensimmäisenä tulijan vastaan. Äiti soitti usein flyygelillä tai uruilla Beethovenia, Bachia, Sibeliusta tai Griegiä. 
Isän mielisävellyksiä olivat Beethovenin f-molli sonaatin (op. 2 no: 1) viimeinen osa ja yhdeksännen sinfonian viimeisen osan teema, jota hän hyvällä maalaustuulella ollessaan vihelteli. Chopin ja Tshaikovski vaikuttivat isään joskus hermostuttavasti, ne eivät aina sopineet hänen tunnelmaansa. Takassa räiskyi tervaskanto, raskaat lumivaipat peittivät suuresta akkunasta näkyvät puut..." Postimerkki on kokoelmistani. Kuva on postikortti "Kalela talviyössä". 

2. lokakuuta 2012

Risteilijä Aurora on museolaiva

Risteilijä Aurora, jonka tykillä venäläisten lähteiden mukaan ammuttiin paukkupanos lokakuussa 1917 Talvipalatsin valtauksen merkiksi, on Pietarin meriakatemian edustalla Nevalla. Se on yksi Pietarin suosituimpia turistikohteita. Pietarilaislehti kertoo Turun Sanomien (tämä on linkki) mukaan laivasta hämmentävää tietoa.


Parilla 1980-luvun Leningradin reissulla on laiva tullut minullekin pintapuolisesti tutuksi; kortti on kaupunkia esittelevästä matkamuistokansiosta. Taustalla Hotelli Leningrad, jossa yövyimme toisella matkalla.

Tulkoon hänestä sopusointuinen ihminen!


Mieheni äiti lähetti tämän kortin, kun esikoisemme oli syntynyt 1967. Kortti kuuluu "hyvän tuulen kortit" -sarjaan, jota kustansi FP Sweden (Fenno-Paperi). Kolmiosainen kortti aukeaa isoksi arkiksi, johon on kirjoitettu pitkä kirje. Isoäiti sanoo muun muassa: " Tulkoon hänestä sopusointuinen ihminen ja kasvattakaa hänet vanhanaikaisilla hyvillä keinoilla!"

1. lokakuuta 2012

Poikien kiiltokuvia



Pojatkin keräilivät kiiltokuvia 1950-luvulla. Aiheet ovat poikamaisia, mutta Bambikin on päässyt mukaan. Nämä ovat näytteitä mieheni Jyrin (1944-2004) vihkosta. Omat vanhat kiiltsikkani ovat kadonneet ajan syövereihin.
Kiiltokuvat ovat kiehtovia, kuten kitch yleensä tuppaa olemaan. Täältä löytyy paljon myytäviä kiiltokuvia:

http://www.huuto.net/osasto/keraily/
kiiltokuvat/214

https://fi.wikipedia.org/wiki/Kitsch