3. joulukuuta 2013

Erik Bruunin joulutunnelma 1962


Taiteilija Erik Bruun on piirtänyt tämän kortin Suomen Punaiselle Ristille ja se on lähetetty jouluksi 1962. Bruun ei minun esittelyäni kaipaa, joten tässä linkki:

http://bruundesign.com/11

Pari modernia joulukorttia 1969


Tietoja taiteilija Olavi Vepsäläisestä, jonka piirtämä kortti yllä.
http://www.kuvataiteilijamatrikkeli.fi/fi/taiteilijat/1605



Tämä kortti on 1950 syntyneen Kai Kujasalon piirtämä. Hän on tehnyt paljon muun muassa äänilevyjen kansia, julisteita ja lastenkirjoja, joista on saanut kymmeniä palkintoja Suomessa ja ulkomailla.
1998 Grafia ry valitsi hänet vuoden graafikoksi. Hän valmistui Mainosgraafikkojen koulusta 1972 ja 1980 alkaen hänellä on ollut oma studio. Levynkansia Kujasalo on tehnyt etenkin J. Karjalaiselle, johon tutustui 1970-luvun mainostoimistoaikoinaan.

23. elokuuta 2013

1. kesäkuuta 2013

Ajankohtainen vanha Kultapossu: Koulut on käytävä!

Aloitin mainosgraafikon työni pian opintojeni päätyttyä pankissa, jonka nimi oli juuri lyhentynyt Postisäästöpankista Postipankiksi. Leoniassa en enää ehtinyt työskennellä, saati Sammossa tai Danske Bankissa. Postipankin mainososastolla tehtiin muun ohella jo 1958 perustettua lastenlehteä, josta kiitos kuuluu edesmenneelle FM Mirjami Makkoselle, PSP:n luovalle mainospäällikölle. Lehti ilmestyi kymmenen kertaa vuodessa, ja sen sekä aidolla kullalla päällystetyn säästöpossun lapset saivat kerättyään Leijonakantiselleen 25 mk. Levikki oli lopulta melkein 400 000 kpl.
Oli hienoa kuulua Kultapossukerhoon, jossa saattoi edetä Suurmestariksi asti. Yleissivistävän ja viihteellisen lehden varsinainen tehtävä oli tutustuttaa lapset pankkimailmaan ja säästäväisyyteen. Pääosassa oli itse Kultapossu kavereinaan Simo Sikuliini, Leo Leijona ja monet muut sankarit.
Mainostöiden lisäksi suunnittelin ja taitoin lehden ulkoasun sekä kirjoittelin siihen loruja ja tarinoita. Kesäisen kansikuvan toukokuun 1981 numeroon piirsi tuttuun tapaansa taiteilija Veikko Savolainen alias Joonas.



Tässä näytteeksi oheisen lehden juttu otsikolla KOULUT ON KÄYTÄVÄ:
"Peipposen ja kottaraisen, kuten useimpien muidenkin lintujen, on opeteltava oikea laulun nuotti. No jaa, kana pääsee vähällä, koska kaakattaminen on helpompaa. Perussävelmä peipon laulussa on aina sama, sillä peipon on laulettava peipposen laulua. Ja tämän sävelmän löytyminen sukupolvesta toiseen on mahdollista aivojen antamien herkkien ohjeiden perusteella.
Tutkijat väittävät löytäneensä lintujen laulusta murteellisia eroavuuksia. Saattaa siis olla niin, että Näsijärven rantaniittyjen kiurut livertelevät hieman eri tyyliin kuin Lohjanjärven kiurut. Kummatkin ovat opetelleet laulunsa kauan seudulla oleskelleilta vanhemmiltaan, jotka vuorostaan ovat opetelleet nuotin omilta vahemmiltaan."

http://www.suomenluonto.fi/sisalto/artikkelit/kuuntele-peipon-aanessa-maailman-riemu/

Koiraspeipposen kuva Wikipedian vapaista kokoelmista

27. toukokuuta 2013

Ei ole enää markkoja taskussa, kokoelmissa kuitenkin


Suomen setelimarkkoja kokoelmistani. Tuossa punaisessa kympissä on allekirjoittajana Urho Kekkonen ja vuosiluku 1945. Muistan lapsena käyttäneeni samanlaista. Violetissa kaksikymppisessä, ruskeassa kympissä ja vihreässä vitosessa on vuosiluku 1939. Näitä löytynee myös setelien myyntisivuilta. Arvoa en tiedä; en todellakaan ole mikään numismaatikko.

Satasesta markaksi


Vuoden 1963 rahauudistuksessa käyttöön otettu setelisarja perustui jo vuodesta 1955 käytössä olleisiin, Tapio Wirkkalan suunnittelemiin seteleihin. Tähän skannaamani markka sekä sininen vitonen ovat mielestäni kauneimpia rahojamme. Vanhojen seteleiden keräilyarvoon vaikuttavat paitsi kunto ja vuosiluku, myös sarjanumerot ja allekirjoittajat. 
Olin seitsemäntoista, kun rahauudistus teki satasesta markan ja toi pennit uudelleen käyttöön. Vähän aikaa piti totutella uusiin arvoihin ja siihenkin, että miljoonääriksi oli enää turha tavoitella; entinen milli olikin nyt kymppitonni. 
Koteihin alettiin ostaa elektroniikkaa ja autojen tuontisäännöstely lopetettiin. Vuosikymmenen lopulla autoja olikin jo lähes 800 000. Etelänmatkat alkoivat ja myös Neuvostoliitosta tuli suosittu matkailukohde. Vuonna 1963 markan ostovoima oli vielä 10 kertaa suurempi kuin vuonna 2001.

27. huhtikuuta 2013

Eräs sotamuisto kirjahyllystäni

Kansallisen veteraanipäivän innoittamana etsiskelin isäni sotamuistoja. Tässä runokirja, jonka etuaukeamalle hän on kirjoittanut: "Olen korjannut tämän runokirjan talteen sodan jaloista, maantienojasta. Karjalankannaksella Seivästön kylässä syyskuun alussa 1941."


Kyseinen runoilija on minulle tuntematon. Otan mielelläni vastaan tietoja...

Sain pian tämän postaukseni jälkeen seuraavat tiedot Juhalta, kiitos!
http://www.yivoencyclopedia.org/article.aspx/Kvitko_Leyb

Wikistä: Kvitko pidätettiin Neuvostoliiton juutalaisvastaisen kampanjan aikana tammikuussa 1949. Vuonna 1952 hänet tuomittiin kuolemaan syytettynä maanpetoksesta ja ammuttiin. Hänen maineensa puhdistettiin vuonna 1955... 

8. huhtikuuta 2013

Picasson Mies ja lammas

Päivitän vanhan juttuni, koska tänään on kulunut 40 vuotta Picasson kuolemasta. Kuollessaan 8.4.1973 hän oli 91-vuotias.

Cannesin ja Nizzan välillä sijaitseva Vallauris on yksi Picasso-kaupungeista; hän asui siellä 1948-1955. Tähän jaksoon sijoittunut Korean sota näkyi mestarin tuotannossa. 
Vallaurisin vuosinaan Picasso teki paljon keramiikkaa jatkaen näin alueen ikivanhaa kulttuuriperinnettä. Taiteilijan kiinnostus keramiikkataiteeseen alkoi hiipua 1949, ja hän oli jo muuttamassa muualle, kun Vallaurisin asukkaat antoivat taiteilijalle tehtäväksi kaupungin kappelin koristamisen; syntyi rauhankappeli kuuluisine teoksineen. Vuodesta 1959 se on ollut kansallinen War and Peace -museo.

Kortissani vuodelta 1954 on Picasson 
Mies ja lammas -patsas, jonka hän lahjoitti Vallaurisin kaupungille ehdolla, että lapset saavat vapaasti kiipeillä sen päällä. Taiteilija ei kommunistina koskaan myöntänyt teoksen Hyvä paimen -kytköstä, vaikka mielestäni tuossa lahjoitusehdossakin on piilomerkitys: Sallikaa lasten... 

Picasson omin sanoin: 
"Mies voisi kannatella vaikka sikaa. Veistoksessa ei ole mitään symboliikkaa, vain pelkkää kauneutta".



19. maaliskuuta 2013

Ompun kekseliäs pääsiäistipu


Lainaus Postikorttiyhdistys Apollon Omppu-sivulta: Omppu-kerho on perustettu marraskuussa 1995. Kerho toimii postikorttitaiteilija Osmo ”Omppu” Omenamäen ja keräilijöiden yhdyssiteenä sekä edistää hänen tuotantonsa keräilyä, tutkimusta ja julkaisua. Toiminta kattaa koko Suomen. Kerholaiset kokoontuvat muutaman kerran vuodessa erilaisten tapahtumien yhteydessä. Kerho julkaisee Omppu-kerholehtä, jossa luetteloidaan taiteilijan tuotantoa ja julkaistaan tiedotteita. Jäsenetuna voi ostaa numeroituja kortteja.
En ole jäsen, mutta minulla on muutama sukulaisilleni lähetetty Omppu-kortti. Tässä pääsiäisen läheisyyteen sopiva. 

Mouru-orkesterin maaliskuinen konsertti


Tämän maaliskuisen kortin olen lähettänyt äidilleni Hauhon Torvoilan kylästä, jossa vietimme ystäväni kanssa ihanan hiihtolomaviikon aitohämäläisessä maalaistalossa 1960-luvun alussa. Kortin viesti:
"Olemme olleet täällä jo 2 päivää. Kyllä on hauskaa tämä oikea maalaiselämä. Olemme hiihtäneet hiihtokorttimme jo melkein täyteen. Tulimme juuri saunasta ja navetassakin kävimme. Siellä oli tosi iso sika ja pieniä possuja sekä vasikoita ym.   Tulen sunnuntaina."
Kortti on saksalaista alkuperää, painon tunnus FAIKH. Ostettu kyläkaupan korttitelineestä. Kustantajasta löysin vain tämän nettitiedon:
http://www.catawiki.com/catalog/postcards/publisher-as-on-card/688867-faikh

28. helmikuuta 2013

Joseph Alanen ja Kalevala

Kalevalaisten Naisten Liitto julkaisi tamperelaisen taiteilija Joseph Alasen (1885-1920) Kalevala-aiheisen korttisarjan 1970-luvun puolivälin tienoilla. Teokset valokuvasi Anssi Mellblom ja painoi Uusi Kivipaino Oy Tampereella. Kuvassa korttisarjan kansion kansikuva; kortit olen lähettänyt ystäville aikoja sitten.


Kansion esittelytekstin lähteenä kustantaja on käyttänyt Aune Lindströmin teosta Joseph Alanen Kalevalan kuvittajana (Kalevalaseuran vuosikirja 1974):
Lyhennelmä: Alasen tuotannosta valtaosa, yli 100 teosta on Kalevala-aiheisia maalauksia. Tyyliltään ne edustavat 1900-luvun alulle ominaista jugendia. Teoksissaan hän sovelsi muinaissuomalaisia ja myöhempiä kansantaiteen koristeornamentteja, osaksi myös itämaista ornamentiikkaa.

Joseph Alanen -haulla löytyy ainakin Googlesta paljon taiteilijan Kalevala-aiheita.
Kuva toimii linkkinä:

27. helmikuuta 2013

Olof Palmen ruusumeri

Ruotsin pääministeri Sven Olof Palme murhattiin Tukholmassa 28.2.1986. Olimme seuraavana päivänä käymässä tapahtumapaikalla. Mieheni kuvasi kansalaisten tuoman valtaisan, ihmisen korkuisen tulipunaisen ja tuoksuvan ruusumeren, johon mekin veimme omamme. Oli järkyttävää ajatella, että murha oli tapahtunut vain muutamaa tuntia aiemmin.