Nämä lehdet tuoksuvat vanhoilta...

Minulla on pelastettuina kaksi sidottua Allers Familj Journalin vuosikertaa, 1905 ja 1906, ullakoltamme. Näissä on hauskoja tarinoita, uutisia ja ihania vanhalla kirjapainotekniikalla valmistettuja romanttisia kuvia. Joistakin olen teettänyt julistekuviakin. Kävin 2006 Mannerheimintiellä sijaitsevassa antikvariaatissa kysymässä näiden arvoa. Omistaja vastasi, että haluatko lisää, tuolla niitä on kellarissa pinkka erään leskirouvan jäämistöstä. Lehden koko: lev. 30 cm ja kork. 39 cm. Toinen on siis 111 ja toinen 110 vuotta sitten ilmestynyt. Onnea Allersille!

Wikipedia: Allers on norjalainen viikkolehti. 

Lehteä julkaiseva Aller julkaisee myös muita lehtiä, kuten 

Se og Hør, KK ja Henne. 

Allers-lehden perustaja oli tanskalainen Carl Julius Aller, 

joka perusti lehden alkuperäisen, tanskalaisen version 

Kööpenhaminassa vuonna 1877 nimellä Illustreret Familie-Journal. 

Vuonna 1893 lehti sai ruotsalaisen versionsa, Allers Familj-journal, 

ja neljä vuotta myöhemmin, vuonna 1897, lehden norjalainen versio

ilmestyi.

Otavan kirjailijakuvasto 1958

Otavan vuonna 1958 tai -59 (viimeisimmät teokset vuodelta -58) julkaisema pahvinen kirjailijakuvastokansio on suljettu kanttinauharusetilla. Kansio sisältää 92 seepiasävytteistä A4-kokoista irtokuvaa takanaan tiedot kirjailijoista ja heidän vuoteen -58 mennessä ilmestyneistä teoksistaan. Vanhimpana Shakespeare ja nuorimpana Paavo Haavikko. Kansion kannessa esittelyteksti:

 "Valikoima kirjallisuutemme ja maailmankirjallisuuden suurten hahmojen sekä 

nykyhetken tunnetuimpien koti- ja ulkomaisten kirjailijoiden kuvia kauniina syväpainojäljennöksinä." 

Mallikuviksi valitsin Paavo Haavikon ja Friedrich von Schillerin: 

Hymiö smileMallikuviksi valitsin Haavikon ja Schillerin. Mukana on 23 naiskirjailijaa eli miesvoittoinen kuvasto.

Eräs naiskirjailijoista kansiossa on Paavo Haavikon puoliso Marja-Liisa Vartio (1924-1966), runoilija ja prosaisti, jota pidetään yhtenä kotimaisen romaanin uudistajista.

Marja-Liisa Vartio teoksessa "Kaikki naiset näkevät unia":

“--ja sitten taas vihaan tehdä mitään, koska minulla on ikään kuin huono omatunto siitä että kaikki mitä minä teen on turhaa ja aivan väärin tehty, että minun pitäisi tehdä jotain muuta, ja odotan vain että minulle selviäisi mitä minun pitäisi tehdä enkä kuitenkaan tee mitään.”