Samanlaiset, mutta niin erilaiset mestarimaalarit

Vasen kuva: Willem van Aelst (1627-1683) oli Hollannin merkittävimpiä asetelmamaalareita, joka pääsi 16-vuotiaana oppipojaksi Pyhän Luukkaan mestarikiltaan (Guild of Saint Luke). Van Aelst muutti 1649 Firenzeen, Toscanan suurherttua Ferdinando II de 'Medicin hovimaalariksi. Amsterdamiin hän asettui pysyvästi 1656.

Kuva oikealla: Kokoelmieni kortissa (1950-luku) on teksti: 
Eurooppa-taidekortti. Suu- ja jalkataide Kustantamo Helsinki. Kukkavihko. 
Ch. Paschen alkuperäisen, jalalla maalatun maalauksen mukaan. No. 811.
Uskomattomasta taiteilijasta en ole löytänyt tietoja.

Perinteinen joulukorttisarja tipahti taas postiluukusta. Täällä voi tehdä lisää ostoksia:
http://www.sjkkustannus.fi/aloitus.html

Joseph Alanen ja Kalevala

Kalevalaisten Naisten Liitto julkaisi tamperelaisen taiteilija Joseph Alasen (1885-1920) Kalevala-aiheisen korttisarjan 1970-luvun puolivälin tienoilla. Teokset valokuvasi Anssi Mellblom ja painoi Uusi Kivipaino Oy Tampereella. Kuvassa korttisarjan kansion kansikuva; kortit olen lähettänyt ystäville aikoja sitten.

Kansion esittelytekstin lähteenä kustantaja on käyttänyt Aune Lindströmin teosta Joseph Alanen Kalevalan kuvittajana (Kalevalaseuran vuosikirja 1974):
Lyhennelmä: Alasen tuotannosta valtaosa, yli 100 teosta on Kalevala-aiheisia maalauksia. Tyyliltään ne edustavat 1900-luvun alulle ominaista jugendia. Teoksissaan hän sovelsi muinaissuomalaisia ja myöhempiä kansantaiteen koristeornamentteja, osaksi myös itämaista ornamentiikkaa.

Joseph Alanen -haulla löytyy ainakin Googlesta paljon taiteilijan Kalevala-aiheita.
Kuva toimii linkkinä:

Francian Madonna Münchenista

Italialainen renessanssitaiteilija Francesco Francia, oik. Raibolini (1450-1517) syntyi Bolognassa ja oli kultaseppä ennen taidemaalariksi ryhtymistään. Hän maalasi etupäässä alttaritauluja ja muotokuvia. 

Jouluna 1938 lähetettyyn korttiin kuvattu Madonna-teos kuuluu Münchenin 
Alte Pinakothek -museon aarteisiin. Kortin on painanut F.A. Ackermanns Kunstverlag Münchenissa. Kortti on hieman nuhraantunut 74-vuotisella vaelluksellaan, mutta teosta voi ihailla netissäkin:

http://commons.wikimedia.org/wiki/File:Francesco_francia,_adorazione_del_bambino.JPG

Rut Bryk: Äiti ja lapsi

Tänään on 1994 kuolleen äitini 101-vuotissyntymäpäivä. Julkaisen hänen muistokseen kokoelmissani olevan kortin taiteilija Rut Brykin (1916-1999) keramiikkateoksesta "Äiti ja lapsi" (foto J.D. Barnell). Lainaus sinisellä korostetusta linkistä:

"Rut Bryk loi itsenäisenä taiteilijana ja puolisonsa akateemikko Tapio Wirkkalan rinnalla koko sodanjälkeisen ajan Suomen taideteollisuuden legendaa, joka kantoi maailmalle. Ura oli pitkä, työntäyteinen ja kansainvälinen. Brykin teoksissa oli aina eleganssia ja voimaa, mutta ne eivät puhuneet milloinkaan suurella äänellä kuten ei taiteilija itsekään mielellään tehnyt. Viimeiseksi jäänyt mittava julkinen teos, Jäävirta-reliefi valmistui 1992 tasavallan presidentin asuntoon Mäntyniemeen."

Toivotan hyvää pikkujoulua kaikille lukijoilleni!

Margrethen ja Leenan taidetumput

Tässä on kansiossani piileskellyt, 1950-60-luvulla USA:sta lähetetty, mutta Tanskassa painettu joulukortti takanaan teksti: From an original by Margrethe. Copyright L. Levison Jr. LTD 10-5607 C. Kortti on ollut maineikkaan paperialan yritys H. George Caspari Inc:in (tämä on linkki) valikoimissa. 

On syytä uskoa, että originaali on kuninkaallista alkuperää eli taiteilijanakin tunnetun Tanskan kuningattaren luomus. Sain kortista idean esitellä ystäväni, ruoveteläisen taiteilijan Leena Kulmalan ihanat, kirjotut tumput. Vielä ehtii inspiroitua neulomaan ja tekemään kirjontatöitä joululahjoiksi.

Kiitos Leenalle luvasta julkaista kuvat, jotka nappasin hänen Facebook-albumistaan. 
Alla olevien kuvien copyright on siis Leena Kulmalan.

Kotiseutumuseot ovat täynnä aarteita

Piipahdan eri paikkakuntien kotiseutu- ja muissa museoissa aina, kun sellaisen huomaan. Minulle läheisin on Ruoveden kotiseutumuseo, joka vietti kesällä 
80-vuotisjuhlaansa. 

Vanhan Suur-Ruoveden alueelta museonmäelle siirrettyihin, 1600-1800 -luvuilta peräisin oleviin rakennuksiin on kertynyt satoja, myöhemmin Museoviraston tuella luetteloituja esineitä. Siinä hommassa minäkin olin mukana ja hauskaa oli; enpä olisi monenkaan härvelin nimeä, saati käyttötarkoitusta arvannut. Lisäksi esineet kertovat entisaikojen käsityötaidoista. Yllä on ajat sitten museolle suunnittelemani kortti, jota ei saa mistään. Lisää aiheesta, varsinkin kuvan reestä toisessa blogissani, johon pääsee sinistä korostusta klikkaamalla.

Poikien kiiltokuvia

Pojatkin keräilivät kiiltokuvia 1950-luvulla. Aiheet ovat poikamaisia, mutta Bambikin on päässyt mukaan. Nämä ovat näytteitä mieheni Jyrin (1944-2004) vihkosta. Omat vanhat kiiltsikkani ovat kadonneet ajan syövereihin.

Kiiltokuvat ovat kiehtovia, kuten kitch yleensä tuppaa olemaan. Täältä löytyy paljon myytäviä kiiltokuvia:

http://www.huuto.net/osasto/keraily/
kiiltokuvat/214

https://fi.wikipedia.org/wiki/Kitsch

Vähän Hollywood-hömppää

Keräsimme ja vaihtelimme varhaisnuorina filkkareiden kuvia. Suosituimpia oli Elizabeth Taylor. Elokuva-Aitan (jonka leikkelin ennen kuin muut ehtivät sen lukea) ostin aina ratikka ykkösen päätepysäkin lehtimummolta. 
Vasta myöhemmin pääsimme ihailemaan filkkareitamme valkokankaalla; suurin osa elokuvista oli K16.

Kotini lähellä oli kaksikin leffateatteria,
Kino Käpylä kadun toisella puolella ja Huuskosen mummon Rio (hän oli näyttelijä Liisa Paatson isänäiti) vähän kauempana. Elokuvissa siis tuli istuttua aika usein. Elizabeth Taylorin purkkapakkauksesta saatu ihailijakuva on päiväkirjastani 1958.
"Lissun" kuvaa klikkaamalla pääset ihailemaan Hollywood-glamouria.

Autojen keräilykuvia Tammelta

Teksti on muunnelma Tammen 1956 julkaisemasta Kultaisesta askartelukirjasta numero 6, josta myös erillisistä arkeista liimatut keräilykuvat.

Insinööri Gustav Eriksson suunnitteli Ruotsin ensimmäisen, Södertäljessä 1897 valmistetun auton, joka sai nimekseen Vabis. Tehdas tunnetaan nykyisin Scania AB:nä.

Keksijä Gustav Erikssonin Vabis-autossa oli makaava, kaksisylinterinen paloöljy-moottori, joka käynnistettiin kuumentamalla puhalluslampulla tulenkestävästä savesta tehtyä sytytyspakoputkea. Kamariherra Linder tuotti vuonna 1900 Suomeen ensimmäisen auton. 22 vuotta myöhemmin maassamme oli 1.754 autoa ja vuonna 1955  jo 112.348 menopeliä. Vuodesta 1932 on Suomessakin valmistettu kuorma-autoja: Sisua ja Vanajaa.

"Mossen" ja "Lissun" sai kylkiäisinä

Keräilimme 50-luvulla autokortteja Pauligin kahvipaketeista ja filkkareita purkkapakkauksista.
Autot ovat mieheni kokoelmasta. Itse siirryin keräi-lemään filkkareita: Elizabeth Taylor on vuodelta 1957. Lapseni keräilivät kaikkea mahdollista 70-80 -luvuilla; kylkiäiset olivat arkipäivää. Nykyisin tätäkin asiaa tarkkaillaan kuluttajaviraston toimesta:

"Kylkiäiset tuppaavat usein hallitsemaan lapsille suunnattuja mainoksia. Rahalliselta arvoltaan vähäinen kylkiäinen on lapselle houkuttelevampi kuin päätuote, jolloin ostopäätökseen on helppo vaikuttaa kylkiäisen avulla. Siksi lasta kiinnostavien tuotteiden markkinoinnissa on varmistuttava siitä, ettei kylkiäisen esittely muodostu pääasiaksi mainoksessa tai pakkauksessa."

Amelia oli ilmojen sankaritar

Mieheni säästämät Tammen  Kultaiset Askartelukirjat 2  ja 4  1950-luvulta kertovat kuuluisista koneista ja niiden lentäjistä. Värityskirjoihin liimailtiin kuvia.

Kirjassa on tarina Lockheed Electra -yksitasosta, 
jolla ensimmäisenä naisena Atlantin yli lentänyt amerikkalainen Amelia Earhart nousi ilmaan 1937 suunnistajansa kanssa lentääkseen maailman ympäri. He lensivät Yhdysvaltojen halki ja Atlantin yli Eurooppaan, josta edelleen Australiaan. Täältä he suuntasivat lentonsa Tyynen meren ylitse kohti Howland-saarta. Tämän saaren läheisyydessä kone katosi eikä siitä onnistuttu löytämään jälkeäkään.