Jazzia Ruovedellä 1964: "Ei mitä tahansa tingeltangelia"

Anoppini, pianisti Sirkka Koskenalan kirjoittama konserttiarvostelu 

Ruovesi-lehdessä tammikuussa 1964

Muisto Veikko Ahvenaiselta 15 vuoden takaa

Veikko Ahvenainen on suomalaisten rakastama harmonikkataiteilija, jonka konsertin järjestin Ruovedellä syyskuussa 1997. Hän suuntasi tämän jälkeen Amerikan-kiertueelle ja lähetti kiitoskortin Coloradosta 20.10.1997; tasan 15 vuotta sitten. Kortti pääsi kokoelmiini; onhan se mukava muisto virka-ajoiltani.

http://muistinmusiikkia.blogspot.fi/2012/10/muistoja-veikko-ahvenaiselta-15-vuoden.html

Tunnelmatuokio Kalelassa

Kirsti Gallen-Kallelan muistelma 
Ruoveden Kalelan tunnelmista

"Ensimmäisiin omakohtaisiin muistoihini liittyy isän kuva hänen seistessään ateljeessa maalaustelineen ääressä. Sikaarin tuoksu sekoittuu raikkaaseen öljyvärin ja tärpätin hajuun. Tämä tuoksu olikin kotimme olennaisin piirre ja se otti ensimmäisenä tulijan vastaan. Äiti soitti usein flyygelillä tai uruilla Beethovenia, Bachia, Sibeliusta tai Griegiä. 

Isän mielisävellyksiä olivat Beethovenin f-molli sonaatin (op. 2 no: 1) viimeinen osa ja yhdeksännen sinfonian viimeisen osan teema, jota hän hyvällä maalaustuulella ollessaan vihelteli. Chopin ja Tshaikovski vaikuttivat isään joskus hermostuttavasti, ne eivät aina sopineet hänen tunnelmaansa. Takassa räiskyi tervaskanto, raskaat lumivaipat peittivät suuresta akkunasta näkyvät puut..." Postimerkki on kokoelmistani. Kuva on postikortti "Kalela talviyössä". 

Regina von Emmeritz syntyi Ruovedellä

Topelius kirjoitti historiallisen näytelmänsä Regina von Emmeritz vuonna 1852. Näytelmän tapahtumat keskittyvät Emmeritzin linnaan Frankenissa kolmikymmen-vuotisen sodan aikana. Teatterissa Reginaa esitti Ida Aalberg. Eino Leinon suomennos on vuodelta 1899.

Oskar Merikanto sävelsi näytelmän oopperaksi Ruoveden Kantolassaan  ja sitä esitettiin Suomalaisessa Oopperassa, jonka perustajiin säveltäjä kuului. Hän toimi myös sen ensimmäisenä kapellimestarina.

Kuva "Kuninkaan kaarti" on Regina von Emmeritz -esityksestä vuodelta 1918. Vuosiluvun perusteella kyseessä on teatterinäytös; ooppera valmistui vasta 1920. Kuvassa mieheni isoisä Sulo Halinen 3. vas.

Vanhasta Veckans Krönika -lehdestä (löytyi Ruoveden vintiltämme)

"...Även då Oskar Merikanto skenbart vilar ut på sitt fagra Kantola vid Ruovesi är han flitigt verksam som tonsättare - som bäst med komponerandet av operan Regina von Emmeritz. Många fagra visor ha också uppsätt därute i skötet av den natur, vars innersta röst och väsen han känner så väl och älskar så varmt. En rysk kritiker har i tiden om Oskar Merikantos tidigare sånger träffande sagt att de äro "den finska stugan med de blå ögonen bakom rutan"...