Näytetään tekstit, joissa on tunniste Paikkakunnat. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Paikkakunnat. Näytä kaikki tekstit

10. lokakuuta 2014

Paavalin jalanjäljillä Efesoksessa


Olen kuvan keskellä Efesoksen mellakkateatterissa. Olimme Ruoveden Mieskuoron kanssa retkellä tuossa raamatullisessa kaupungissa 1989.  Silloin arkeologiset työt olivat vielä kesken (kannattaa klikata isommaksi). Teatterissa oli niin hyvä akustiikka, että normaali puheääni kuului selkeänä ylimmälle penkkiriville asti. 
Apostoli Paavalin aikoihin Efesoksessa syntyi paha mellakka. Demetrios-niminen hopeaseppä valmistutti Artemiin temppelin kuvia ja hankki käsityöläisille huomattavat tulot. Hän kutsui työntekijät koolle teatteriin Paavalin käännytystyön vuoksi ja sanoi: "Miehet, te tiedätte, että meidän vaurautemme on tämän työn varassa. Mutta nyt te voitte nähdä ja kuulla, kuinka tuo Paavali on harhauttanut suuren joukon ihmisiä, ei vain täällä Efesoksessa vaan kohta koko Aasian maakunnassa. Hänhän uskottelee, että ihmiskätten luomukset eivät ole mitään jumalia. Tämä uhkaa saattaa meidän ammattimme huonoon huutoon, eikä siinä kaikki: voi käydä niin, että suuren jumalattaremme Artemiin temppeliä ei kohta enää pidetä minään ja hän menettää mahtinsa -- hän, jota koko Aasia ja koko maailma palvelee."


Efesoksen Artemis oli yksi muoto Artemis-jumalattaren 
ilmentymistä. Siinä, missä Artemis oli alun perin neitsyt
oli Efesoksen Artemis jo metsästyksen jumalattaren 
asemesta hedelmällisyyden jumalatar.

Miehet vimmastuivat ja huusivat: "Suuri on Efesoksen Artemis!" Koko kaupunki joutui kuohuksiin. Väkeä tuli virtanaan teatteriin, ja ihmiset riistivät mukaansa Paavalin makedonialaiset matkatoverit. Paavali halusi mennä kokouspaikalle, mutta opetuslapset estivät tämän. Myös muutamat maakunnan korkeat hallitusmiehet lähettivät hänelle sanan ja varoittivat häntä menemästä teatteriin, jossa vallitsi täysi sekasorto. Toiset huusivat sitä, toiset tätä, eivätkä useimmat edes tienneet, miksi oli kokoonnuttu. Sitten väkijoukon huomio kohdistui Aleksandrokseen, jota juutalaiset työnsivät esiin. Aleksandros viittasi kädellään pitääkseen puolustuspuheen. Mutta kun huomattiin, että hän oli juutalainen, kaikki alkoivat yhteen ääneen huutaa: "Suuri on Efesoksen Artemis!" Tätä kesti parin tunnin ajan.
Lopulta kaupunginsihteeri sai joukon rauhoittumaan sanomalla: "Kaikkihan tietävät, että Efesoksen kaupunki on pantu vaalimaan suuren Artemiin temppeliä ja hänen taivaasta pudonnutta kuvaansa. Tätä ei kukaan voi kiistää. Pysykää siis rauhallisina, älkää tehkö mitään harkitsematonta. Nämä miehet, jotka te toitte tänne, eivät ole temppelinryöstäjiä eivätkä liioin ole herjanneet meidän jumalatartamme. Jos Demetrios ja hänen ammattitoverinsa haluavat nostaa syytteen jotakuta vastaan, niin sitä varten on käskynhaltijat ja oikeusistuimet -- syyttäkööt siellä toisiaan. Jos teillä taas on joitakin muita vaatimuksia, ne käsitellään laillisessa kansankokouksessa. Tästä tämänpäiväisestä voi meille olla seurauksena kapinasyyte, ja meidän olisi vaikea löytää selitystä tälle mellakalle." Näin puhuen hän sai kokouksen hajaantumaan.

20. lokakuuta 2012

Muisto Veikko Ahvenaiselta 15 vuoden takaa


Veikko Ahvenainen on suomalaisten rakastama harmonikkataiteilija, jonka konsertin järjestin Ruovedellä syyskuussa 1997. Hän suuntasi tämän jälkeen Amerikan-kiertueelle ja lähetti kiitoskortin Coloradosta 20.10.1997; tasan 15 vuotta sitten. Kortti pääsi kokoelmiini; onhan se mukava muisto virka-ajoiltani.

http://muistinmusiikkia.blogspot.fi/2012/10/muistoja-veikko-ahvenaiselta-15-vuoden.html

9. lokakuuta 2012

Tunnelmatuokio Kalelassa


Kirsti Gallen-Kallelan muistelma 
Ruoveden Kalelan tunnelmista

"Ensimmäisiin omakohtaisiin muistoihini liittyy isän kuva hänen seistessään ateljeessa maalaustelineen ääressä. Sikaarin tuoksu sekoittuu raikkaaseen öljyvärin ja tärpätin hajuun. Tämä tuoksu olikin kotimme olennaisin piirre ja se otti ensimmäisenä tulijan vastaan. Äiti soitti usein flyygelillä tai uruilla Beethovenia, Bachia, Sibeliusta tai Griegiä. 
Isän mielisävellyksiä olivat Beethovenin f-molli sonaatin (op. 2 no: 1) viimeinen osa ja yhdeksännen sinfonian viimeisen osan teema, jota hän hyvällä maalaustuulella ollessaan vihelteli. Chopin ja Tshaikovski vaikuttivat isään joskus hermostuttavasti, ne eivät aina sopineet hänen tunnelmaansa. Takassa räiskyi tervaskanto, raskaat lumivaipat peittivät suuresta akkunasta näkyvät puut..." Postimerkki on kokoelmistani. Kuva on postikortti "Kalela talviyössä". 

2. lokakuuta 2012

Risteilijä Aurora on museolaiva

Risteilijä Aurora, jonka tykillä venäläisten lähteiden mukaan ammuttiin paukkupanos lokakuussa 1917 Talvipalatsin valtauksen merkiksi, on Pietarin meriakatemian edustalla Nevalla. Se on yksi Pietarin suosituimpia turistikohteita. Pietarilaislehti kertoo Turun Sanomien (tämä on linkki) mukaan laivasta hämmentävää tietoa.


Parilla 1980-luvun Leningradin reissulla on laiva tullut minullekin pintapuolisesti tutuksi; kortti on kaupunkia esittelevästä matkamuistokansiosta. Taustalla Hotelli Leningrad, jossa yövyimme toisella matkalla.

26. syyskuuta 2012

Porvoota juhlittiin 1946



Porvoon 1809 valtiopäivillä raatihuoneen toisen kerroksen suuressa salissa kokoontui aatelissääty ja pienessä salissa porvarissääty. Talo peruskorjattiin valtiopäivien 200-vuotisjuhlien kunniaksi.

Useita kertoja tuhoutunut myöhäisgotiikkaa edustava  tuomiokirkko tapuleineen pilkottaa katukuvissa kaikkialla. Sen vanhimmat osat ovat 1200-luvulta. 
Nykyinen ulkoasu on peräisin lähinnä vuosien 1414-18 uudelleenrakentamisesta.

Porvoon 600-vuotisjuhlapostimerkit 
vuodelta 1946 ovat muutaman 
kymmenen sentin hintaisia netissä 
nyt juuri.

13. syyskuuta 2012

Rahtilaiva Bjarmia Kielin kanavassa

Tämän kortin on eräs sukulaiseni lähettänyt 1954 Kielin kanavalta (Nord Ostsee-Kanal, 1948 asti Kaiser-Wilhelm-Kanal), joka on yksi maailman vilkkaimmin liikennöidyistä kanavista. Se on 98 kilometriä pitkä ja kulkee Jyllannin niemimaan tyven poikki. Kielin kanavan kautta laivat voivat liikennöidä Pohjanmeren ja Itämeren välillä kiertämättä Tanskaa.


Kuvassa näkyy FÅA:n eli SHO:n (myöhemmin Effoa) helsinkiläinen rahtilaiva Bjarmia, joka oli tyypillinen 1950-60 -lukujen alus. Nimensä laiva sai islantilaisista saagoista, joissa kerrotaan mm. bjarmeista. Bjarmian asukkaat olivat suomalais-ugrilaisia. 

25. elokuuta 2012

Ruoveden Kotvion sahan idylliä 1950-luvulla

Korttikokoelmassani on oheinen Panomascope-kortti, jonka on kuvannut 
Volker von Bonin ja kustantanut Kuvataide. Kortissa on teksti "Runoilijantie", 
Ruovesi, "Diktarvägen".


Von Boninin maisema- ja paikkakuntakortteja sekä kuvakirjoja löytyy netistä useita, mutta juuri tätä kesänaapurustossamme kuvattua sahaidylliä en löytänyt. Näkymä on täysin muuttunut noista 1950-60 -lukujen päivistä; vanhan sahan alueelle on noussut muutamassa vuodessa omakotitalokylä. Entisistä ajoista muistuttaa vain tässäkin kuvassa näkyvä piippu, joka on jätetty maamerkiksi. Tällaiselta tämä ranta näytti vielä silloin, kun kävin ensimmäisen kerran Ruovedellä. Nostalgista. Alla Kotvionniemeä tänään 26.7.2016


23. elokuuta 2012

Pari korttia Runoilijan tieltä

Ruoveden Jäminkipohjan telakalla jo kauan romuna seisonut S/S Pohjola hyvinä aikoinaan. Kortissa on teksti: Muroleen kanava, rakennettu 1850, pituus 320 m. S/S Pohjola, Runoilijan tie Tampere-Ruovesi-Virrat. Kotiseutukortti PH 30. 



Tarjanne-kortin olen lähettänyt isälleni Ruovedeltä 1974. Takana painettu teksti:
Kautun avokanava, rakennetttu 1885, pituus 163 m. S/S Tarjanne, Runoilijan tie, Tampere-Ruovesi-Virrat. Photographed and published by Pentti Harala, Espoo.